MTV Viihde kysyi mielipidettäni kohutusta videosta, jossa lapset laulavat You Raise Me Up’in mykistävän hienosti. Lähtökohta oli varsin provosoiva: ”Eräs laulunopettaja kommentoi MTV Lifestylelle, että lasten äänet olisi pilattu.” Vastasin haastatteluun, mutta koska varsinainen artikkeli on rajattu varsin suppeaksi, katsoin aiheelliseksi julkaista oman vastaukseni hieman täydennettynä täällä blogissa. Mutta kuunnellaanpa ensin itse esitys:

Upeata, eikö? Kyseisen esityksen lapset käyttävät ääntänsä hyvin monimuotoisesti herkkiä sävyjä unohtamatta. Esitys on vaikuttava ja loppuun asti hiottu. Vaikuttaakin siltä, että lapset ovat saaneet laulunopetusta niin äänentuotossa kuin esiintymisen osalta. Videosta kuulee kuitenkin paikoitellen ns. tunetuksen, eli ääntä on muokattu efektilaitteilla joko paikan päällä tai jälkikäteen. Näin ollen saamamme kuulokuva ei välttämättä vastaa todellisuutta ja voi olla vaikeata antaa kattavaa analyysiä äänestä, kun en ole kuullut sitä akustisesti. Ylipäänsä lapsenkin äänen voi saada kuulostamaan yllättävän kypsältä ja esimerkiksi tummalta, kun vain osataan säätää PA-laitteista nappulat oikein. Kaikki kunnia siis äänimiehille! 😉 Siksi nämä ”ihmelapsivideot” herättävät joskus vähän ammattilaisen epäilyksiä, koska nauhoituksen perusteella emme voi tietää koko totuutta.

En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että kyseisten lasten äänet olisivat pilalla. Äänenkäyttö näyttää ja kuulostaa vaivattomalta ja äänet kuulostavat lasten ääniltä, kuten kuuluukin. Joskus lapsi saattaa yrittää matkia aikuisen ääntä laulaessaan ja tämä voi toisinaan johtaa virheelliseen äänenmuodostukseen, sillä tuon ikäisten lasten ääntöelimistö on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa eikä välttämättä pysty täysin samaan kuin aikuisen äänielimistö. Lapsi saattaa esimerkiksi painaa kurkunpäätään alaspäin kuulostaakseen tummemmalta.  Ovathan lapset usein taitavia matkimaan, mutta he eivät välttämättä tiedosta, milloin matkiminen onkin jo haitallista. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan käy näin, mielestäni lapset kuulostavat ikäisiltään ja vaikuttavat laulavan itselleen luontaisella tavalla helposti ja vaivattomasti.

Kysymys: Miten ja miksi äänihuulet menevät pilalle? Mitä niille siis tarkalleen tapahtuu?

MTV:n haastattelupyynnössä ensimmäisenä silmiini tarttui hyvin kielteisiä mielikuvia aiheuttava sanonta ”äänet on pilattu”. Kyseiseen sanontaan olen itsekin törmännyt jo lauluopintojeni alussa. Usein sellaisessa yhteydessä, että pelotellaan, kuinka vääränlaisesta laulutavasta menee ”ääni pilalle”. On totta, että jos käyttää ääntänsä väärällä tekniikalla tai suorastaan väkivaltaisesti, riski äänihäiriöön kasvaa. Olen saattanut joskus itsekin puhua äänen pilalle menemisestä, mutta tässä vaiheessa äänenkouluttajan uraani sanonta on alkanut tökkiä. Ruoka menee pilalle: se mädäntyy ja homehtuu ja heitetään sen jälkeen roskikseen. Mutta voiko ääni mennä pilalle, ja mitä sitten tapahtuu? Ääneen voi tulla äänihäiriö, joka kuitenkin on korjattavissa, jos tajutaan hakea ajoissa apua. Pilalle meneminen -sanonta on vahvoja mielikuvia herättävä, hyvin lopullinen ilmaisu. Ääni on pilalla = äänestä ei ole enää mihinkään, roskakoppaan joutaisi. Tästä syystä mielestäni tämän sanonnan ei pitäisi enää kuulua tämän päivän äänenkouluttajien tai laulunopettajien ammattislangiin.

Äänen pilalle menemistä voidaan kutsua ammatillisemmin termillä äänihäiriö, jonka syntyminen on mahdollista niin aikuiselle kuin lapselle. Äänihäiriön syntyminen on yleensä seurausta pitkäaikaisesta virheellisestä laulutekniikasta – ei laulamisesta (eikä mistään tietystä tyylilajista) itsestään. Virheellinen laulutekniikka liittyy yleensä käytettävän ilmanpaineen ja kehon lihastoiminnan epätasapainoon: äänihuuliin kohdistuu liikaa painetta, mikä voi rikkoa herkkää limakalvoa ja aiheuttaa esimerkiksi kyhmyt tai muita kudosvaurioita äänihuuliin.

Kysymys: Miten tämä vaikuttaa?

Kun äänihuuliin tulee patologisia ongelmia, yleensä laulaminen ja äänentuotto vaikeutuvat olennaisesti, ääniala supistuu, säveltasoja ei pystytä pitämään, äänen voimakkuudenvaihtelut hiljaisesta voimakkaaseen supistuvat ja laulaessa saattaa esiintyä ylimääräistä hälyä, voimakasta käheyttä tai esimerkiksi ääni katkeilee. Kuulijatkin huomaavat yleensä tällaiset ilmiöt, sillä ääni ei vain ole enää hallinnassa, laulu ei luonnistu eikä äänikään kuulosta enää ”samalta kuin ennen”. Seurauksena voi olla, että laulaja ei pysty laulamaan enää kuin muutaman kappaleen ja sen jälkeen ääni lähtee kokonaan.

Äänihäiriöiden seuraukset ovat yleensä kokonaisvaltaisia: minkäänlainen äänentuotto (puhe/laulu) ei ole enää helppoa ja äänihuulitason toimintaa joudutaan korjaamaan joko ääniterapialla tai ihan kirurgisin toimenpitein. Leikkaukset voivat jättää jälkensä äänihuulten limakalvolle esimerkiksi arpikudoksen muodossa, mikä voi vaikuttaa äänentuottoon hoidon jälkeenkin. Lasten kohdalla ääniterapia on todennäköisempi hoitomuoto, ja lasten kudosvauriot voivat parantua myös itsekseen, sillä lapsen keho uusiutuu nopeammin kuin aikuisen. Koska näillä lapsilla kuitenkin tämän videon perusteella on laaja skaala käytössä, ääntä pystytään tuottamaan korkealta ja matalalta, hiljaa ja voimakkaasti, eikä kummankaan äänessä kuulu hälyääniä, en leimaisi heidän ääniään ”pilalle menneiksi”.

Kysymys: Oletko Suomessa törmännyt vastaavaan?

Suomessa en ole vielä törmännyt samanlaisiin ilmiöihin kuin näissä ulkomaisissa videoissa, joissa lapset laulavat aikuiset ammattilaisetkin suohon. Uskon tosin, että on vain ajan kysymys, milloin joku suomalainen lapsitähti on netti-ilmiönä. Viime vuosina on tullut yhä enemmän nuoria esiintyjiä musiikkimarkkinoille, on Robinia, Isac Elliotia jne. Ja muistaako joku takavuosien lapsitähti Jonnan, joka tänä päivänä tekee uraansa Jonna Tervomaa -nimellä? Lapsitähtiä on ollut aina ja tulee aina olemaan. Kuka jää yksittäisen kykykilpailuesityksen tähdeksi ja kenestä tulee ammattilainen, on toinen juttu.

Lapset ovat kuitenkin laulaneet kautta aikojen hyvinkin vaikeata ohjelmistoa, ja laulaminen kuuluu lapsille siinä missä aikuisille. Kyse lasten laulamisen kohdalla on myös siitä, että annetaan lapsen äänelle kehitysrauha eikä ryöstöviljellä sitä. Vastuussa ovat siis ne aikuiset, jotka lapsen uraa suitsivat. Myös laulunopetuksessa on huomioitava lapsen äänen kehitysvaiheet, ja tästä syystä onkin laulunopettajia, jotka ovat erikoistuneet lasten opetukseen. Tällainen yksittäinen kappale voi onnistua helposti lapselta, mutta kokonaisten soolokonserttien laulaminen illasta toiseen voi rasittaa lapsen ääntä enemmän kuin vaikkapa aikuista ammattilaulajaa, joka on jo tottunut käyttämään ääntään runsaasti ja voimakkaasti. Äänenmurros on erityisen hankalaa aikaa laulun kannalta. Onkin tärkeätä, että lapsen laulunopettajaa kuunnellaan tässä asiassa, koska laulunopettaja kuulee yleensä ensimmäisenä, jos lapsen ääni ei enää toimikaan toivotulla tavalla tai jos ääni on rasittunut. Annetaan siis lasten laulaa sydämensä kyllyydestä, mutta tehdään se lapsen äänen ehdoilla!

*

Sanottakoon tähän loppuun vielä, että UniikkiÄänellä on vedetty raja 14-vuotiaisiin – tätä nuorempia en opeta, koska en ole erikoistunut lasten laulunopetukseen.