Harjoitus tekee mestarin!

Kuten olen monesti aiemmin kirjoittanut ja puhunut, äänentuotto perustuu lihastoimintoihin ja siksi äänentuottoon osallistuvia lihaksia on hyvä lämmitellä ja harjoittaa äännön helpottamiseksi. Tässä artikkelissa pohdin harjoittelemista yleisellä tasolla: mitkä ovat harjoittelun tavoitteet ja kuinka usein sitä tulisi tehdä.

Ennen kuin mietimme äänitreenin kestoa, meidän tulisi miettiä, mihin tähtäämme harjoittelulla. Haluammeko, että ääni pysyy kunnossa vai haluammeko muokata sitä johonkin – yleensä parempaan – suuntaan? Harjoittelun kestoa ja intensiteettiä määrittävät tavoitteet: 1) halutaanko ääntä vain huoltaa tai ylläpitää vai 2) halutaanko äänenkäyttöä kehittää.

1) Harjoittelun tavoitteena ylläpitotreeni

Mikäli haluat vain pitää äänesi kunnossa, selviät aika pitkälti pitämällä yleiskunnostasi ja ryhdistäsi hyvää huolta, lämmittelemällä äänesi ennen pitkäkestoista tai vaativaa puhetilannetta ja jäähdyttelemällä sen jälkeen. Näihin saat vinkkejä esimerkiksi artikkelisarjastani ”Neljä vinkkiä parempaan äänentuottoon”. Ylläpitohoitoon voi riittää vain 10 minuuttia päivässä, etkä välttämättä edes tarvitse treeniä joka päivä, ellei esimerkiksi työsi sisällä runsaasti puhumista.

Vaativissa puheammateissa (esim. opettajat, papit, valmentajat, radiotoimittajat jne.) äänen ylläpitämiseen voi joutua näkemään hieman enemmän vaivaa, ja erityisesti lämmittelyllä ja jäähdyttelyllä on suuri merkitys äänen kestävyyden kannalta. Suosittelenkin tällaisissa ammateissa toimivia ottamaan äänitreenit osaksi työpäivän rutiinia.

2) Harjoittelun tavoitteena äänen muokkaaminen

Jos haluat kehittää äänentuottoasi toisenlaiseksi, oli kyseessä sitten puhe tai laulu, muutoksien toteutuminen vaatii ammattilaisen ohjaaman harjoittelun lisäksi paljon toistoa. Jos olet puhunut 40 vuoden ajan tietyllä tavalla, on aivan selvää, ettei äänenkäyttösi muutu (ainakaan pysyvästi) yhdestä puhetunnista. Saatat toki saada tunnilla oivalluksen siitä, miten tulisi toimia, mutta tarvitaan runsaasti harjoittelua ja onnistuneita toistokokemuksia, ennen kuin uusi lihastoiminto jää pysyväksi toimintamalliksi. Tai jos olet laulanut tietyllä tekniikalla 10 vuotta, uuden saundin tai laulutavan löytäminen vaatii niin ikään toistoa. Saatat toki saada tehokkaitakin työkaluja äänikursseilta, puhe- tai laulutunneilta, mutta yleensä varsinainen treeni ja muutostyö alkaa kurssin jälkeen tai tapahtuu tuntien välissä.

Silloin, kun äänentuottoa halutaan muokata uuteen suuntaan ja esimerkiksi poistaa virhetoimintoja tai oppia pois epäterveellisestä äänentuottotavasta, ääntä tulee harjoittaa enemmän ja fokusoituneemmin kuin ns. ylläpitomoodissa. Äänen harjoittamiselle tulee ottaa ihan oma aikansa, jolloin keskittyy tekemään harjoitteita mahdollisimman huolellisesti. Säännöllisyys on tärkeätä: tehokas treeni 3–5 kertaa viikossa tuo jo tuloksia. Tehokkaalla tarkoitan nimenomaan sellaista treeniä, jossa on ajatus mukana eikä vain katsota kellosta aikaa ja suoriteta asioita. Laatu on tärkeämpää kuin määrä.

Jos puhutaan lähtökohtaisesti terveestä äänestä, oppimisen kannalta 30–45 minuutin laulusessio 3–5 kertaa viikossa on tehokkaampaa kuin monen tunnin treenit putkeen kerran viikossa. Puhetta harjoitettaessa treeniaika voi olla 20–30 minuuttia kerrallaan. Luonnollisesti äänitreeneissä tulisi ottaa huomioon myös intensiteetti: voimakkaiden äänenlaatujen harjoitteleminen voi väsyttää varsinkin aloittelijan äänen nopeasti, eli tällöin treeniaikaa kannattaa lyhentää. Jos valmistautuu äänenkäytön ammattilaiseksi (esim. laulajaksi, näyttelijäksi), treenimäärä pitenee ja kasvaa vähitellen opintojen aikana, jotta ääni kestäisi tulevan työn vaatimukset.

Kohtuus harjoittelussa

Vaikka joskus vertaankin äänitreeniä kuntosaliharjoitteluun, kestoltaan sen ei kuitenkaan tarvitse olla samaa luokkaa, kuten jo edellä suosittelemistani harjoitteluajoista voi päätellä. Äänentuotossa käytetään lihaksia, mutta toisaalta siinä on kyse myös limakalvojen kestävyydestä, joka on jokaisella yksilöllistä. Ääntä ei siis pidä harjoittaa tunteja kerrallaan väsyksiin asti. Myös lähtökohdat vaikuttavat: jos sinulla on esimerkiksi äänessä rasituksen merkkejä, se ei kestä samanlaista treeniä kuin terve ääni. Samoin siitepölyaikaan allergikon limakalvot saattavat olla kovilla, eikä ääni kestä samalla tavoin kuin normaalisti. Joissain tilanteissa onkin järkevämpää antaa äänen levätä kuin rasittaa sitä entisestään.

Harjoitellessa on siis tärkeätä kuunnella kehon viestejä ja käyttää maalaisjärkeä: jos äänessä tuntuu ja kuuluu rasituksen merkkejä, on syytä lopettaa treeni ja ehkä harjoitella jatkossa hieman lyhyempiä aikoja kerrallaan tai tarkistuttaa tekniikka. Flunssassa, kurkunpään ja keuhkoputken tulehduksessa ei pidä treenata ollenkaan, sillä se voi vahingoittaa ääntä.

Aina ei aika tahdo riittää harjoittelulle, ja toki viikoittain tunneilla käyvälläkin tapahtuu kehitystä, vaikkei välissä ehtisikään harjoitella. Mutta kehitys nopeutuu, jos treenille ottaa oman aikansa. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena onkin kannustaa harjoittelemaan säännönmukaisesti, mutta kuitenkin armollisesti ja itseään kuunnellen. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: