Jokainen äänenkäyttäjä voi itsenäisesti auttaa ääntänsä, kun tietää äänentuotosta muutaman perusasian. Päätin tehdä neliosaisen artikkelisarjan, jossa käydään näitä perusasioita läpi ja annetaan käytännöllisiä keinoja oman äänentuoton helpottamiseksi sekä itsenäiseen harjoitteluun. Tämä ensimmäinen osa käsittelee ryhtiä.

Monille asiakkaille tulee yllätyksenä, kun äänenkäytön tunnilla tai koulutuksessa aletaan ensimmäisenä puhua ryhdistä. Millä tavoin ryhti liittyy äänentuottoon? Mikä tekee ryhdistä niin tärkeän äänenkäytön kannalta?

Miten ryhti vaikuttaa äänentuottoon?

Hyvä äänenkäyttäjän ryhti on periaatteessa se sama ryhti, jota fysioterapeutitkin meille suosittelevat. Äänenkäytön kannalta hyvässä ryhdissä keuhkoihin pääsee virtaamaan vapaasti ilmaa ja pallea – tärkein sisäänhengityslihaksemme – saa otolliset työskentelyolosuhteet. Se pääsee laskeutumaan ja leviämään vapaasti sisäänhengityksessä, kun kroppa joustaa ja on hyvässä ryhdissä.

Hengitys puolestaan liittyy olennaisesti ääntämiseen: äänemme syntyy ulos virtaavasta ilmasta. Huonossa ryhdissä keuhkot eivät välttämättä täyty riittävästi ja ilma saattaa virrata liian nopeasti ulos. Puhujasta tai laulajasta tuntuu, että ilma ei riitä, ja kurkunpää saattaa kompensoida tilannetta esimerkiksi kiristämällä äänihuulia. Ilman loppumiseen voi olla toki muitakin syitä, mutta huono ryhti on yksi niistä.

Mutkalla oleva keho aiheuttaa usein kiristyksiä ympäri kehoa ja voi näin vaikuttaa myös äänentuottoon. Erityisesti pään tai leuan työntyminen eteenpäin kiristää kaulan lihaksia ja on suoraan yhteydessä sekä kurkunpään toimintoihin että äänenlaatuun. Niskan jumit voivat puolestaan vaikuttaa leuan aukaisuun. Virheellinen lantion asento voi kiristää palleaa, sillä pallea kiinnittyy alimpiin lannenikamiin. Joskus lantio saattaa olla virheasennossa ns. polvilukon takia. Loppuen lopuksi hyvä ryhti alkaa siis jo jaloista ja päätyy päälakeen.

Kohti hyvää ryhtiä

Monet tietävät periaatteessa, mikä on hyvä ryhti. Kuitenkin puhuessamme tai esiintyessämme saatamme unohtaa asian, kun on niin paljon muutakin mietittävää. Pitää saada kontakti kuulijaan, tehdä ehkä jotain muuta samaan aikaan; kirjoittaa asioita ylös, vaihdella slaideja jne. Saatamme pitää puhelinluuria pää vinossa olkapäällä samaan aikaan, kun teemme käsillämme jotain muuta. Tai huonossa asennossa ja liian kaukana oleva näyttöruutu saa meidät työntämään päätämme eteenpäin. Luonnollisesti myös oma vireystila ja esimerkiksi jännittäminen vaikuttavat kehoon. Toisaalta joskus hyvän ryhdin tavoitteleminen voi johtaa jäykkään ja yliojennettuun ”tinasotilas”-asentoon, joka ei auta ääntä sekään: hyvä ryhti on samaan aikaan joustava ja kehoa kannatteleva, ei staattinen kramppitila. Tietoisuus omasta ryhdistä sekä työergonomiasta auttaa asian korjaamisessa.

Ryhti ei ole pelkästään äänentuoton kannalta tärkeä asia, vaan ryhdillä ilmaisemme myös omaa statustamme ja asennettamme. Tärkeässä työhaastattelussa tai esiintymisessä huono ryhti voi viestiä altavastaajan statusta ja epävarmuutta. Kuulijamme reagoivat tähän omalla asenteellaan, mikä saattaa vaikuttaa tilaisuuden kulkuun ja lopputulokseen. Sen lisäksi, että hyvä ryhti auttaa ääntä, se tuo meille myös itsevarman olon ja auttaa näin haastavissa esiintymistilanteissa.

Auta sinäkin ääntäsi ja kiinnitä huomiota ryhtiisi seuraavan videon avulla: