Neljä vinkkiä parempaan äänentuottoon: osa 3. LÄMMITTELY

Ryhdin ja hengityksen jälkeen tutkimme vähän äänen lämmittelyn funktiota. Tarvitaanko äänen lämmittelyä puheessa tai laulussa ja miksi? Tästäkin aiheesta on eriäviä käsityksiä eri äänenkäytön opettajilla ja ylipäänsä äänenkäyttäjillä, ja aiheesta saataisiin varmasti loputon keskustelu aikaiseksi. Itse olen aina ollut äänen lämmittelyn kannalla perustuen kokemukseeni niin laulajana kuin äänenkäytön opettajanakin. Lopullisesti vakuutuin lämmittelyn tarpeellisuudesta luettuani Saxon & Schneiderin (1995) teoksen Vocal Exercise Physiology, jossa on yksityiskohtaisesti käsitelty lihasten toimintaperiaatteita solutasolla ja pohdittu sitä suhteessa äänentuottoon. Osa tästäkin kirjoituksesta on saanut inspiraationsa kyseisestä kirjasta.

Äänentuotto on lihastoimintaa

Monilla on sellainen käsitys, että ääni olisi syntymälahja, josta kirjoitin taannoin. Ääni on kuitenkin seurausta omaksutuista lihastoiminnoista, joita voidaan muokata haluttuun suuntaan. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että äänenkäyttöön liittyy samanlaisia lihastoimintoihin liittyviä ilmiöitä kuin missä tahansa muussa lihaksia harjoittavassa lajissa: lihakset kaipaavat sopivassa suhteessa lepoa, lämmittelyä, varsinaista harjoitusta ja jäähdyttelyä, jotta lihakset kehittyisivät ja jotta vältettäisiin niihin kohdistuvia vahinkoja tai lihasten menemistä maitohapoille.

Perinteisissä urheilulajeissa lämmittelyn tarkoituksena on aloittaa lihasten harjoittaminen lempeällä tavalla ennen vaativampien harjoitusten tekemistä. Tätä olisi kuntosaliharjoittelussa esimerkiksi soutaminen tai kuntopyöräily. Äänenkäytön parissa puhutaan äänen lämmittelyharjoituksista, joita jokaisen puhujan tai laulajan kannattaa tehdä varsinkin ennen pitkäkestoista äänenkäyttöä. Intensiteetti ei ole tässä kohtaa vielä niin suuri, eli ei paukauteta ääntä heti suurimmalla mahdollisella volyymillä oman äänialan äärirajoilla. Äänen lämmittelyssä edetään vähitellen mukavalta keskialalta kohti matalampia ja korkeampia taajuuksia käyttäen sellaista voimakkuutta, jossa ei tarvitse vielä tehdä liikaa töitä.

Lämmittely- vai tekniikkaharjoituksia?

Joissakin yhteyksissä äänen lämmittely- ja tekniikkaharjoitukset on erotettu toisistaan: lämmittely on nimensä mukaisesti vain lihasten lämmittelyä ja tekniikkaharjoitukset puolestaan tähtäävät mm. erilaisiin funktionaalisiin toimintoihin. Omasta mielestäni lämmittelyjen ja tekniikkaharjoitusten yhdistäminen on kaikin puolin järkevää ja se säästää myös aikaa. Yleensä yhdistänkin lämmittelyihin jonkun funktionaalisen tavoitteen: haetaan tiettyä saundia, tietynlaista äänihuulifunktiota, kielen aktiivisuutta, äänialan laajentamista jne. Parhaimmat harjoitukset ovatkin mielestäni niitä, joissa saadaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Lämmittelyn siis ei tarvitse olla erillistä diipadaapaa, vaan voimme lämmitellä ääntä ja harjoittaa sitä tiettyihin funktioihin samanaikaisesti. Intensiteetiltään tekniikkaharjoitus kannattaa kuitenkin aloittaa ensin sieltä helpoimmasta ja keveimmästä päästä ja sitten edetä haasteellisempiin ja laajempiin harjoituksiin, jotta lämmittelyn funktio toteutuu.

Ääniharjoitusten tavoitteista

Tekniikkaharjoituksissa tavoitteet täytyisi olla selvillä: mitä haluamme ääneltä? Miltä äänen pitäisi kuulostaa harjoituksen jälkeen? Miltä äänentuoton pitäisi tuntua harjoituksessa ja sen jälkeen? On selvää, että huolimattomasti hutaistut mömmömmööt eivät auta ääntä. Äänen harjoittajalla tulee olla ajatus mukana tekemisessään. Toisaalta ei ole myöskään järkevää käyttää aikaa sellaisten asioiden harjoittamiseen, jotka jo lähtökohtaisesti ovat kunnossa. Ääniharjoitusten tekeminen väärin on vielä aivan oma lukunsa: pahimmillaan huonosti tai väärin tehty harjoitus tekee äänentuotosta vielä hankalampaa.  Tai sitten laulaja ”avaa ääntänsä” jollain tietyllä metodilla, joka ei tue tämän varsinaista laulutapaa laisinkaan. Onhan kuitenkin eri asia laulaa rokkia kuin vaikkapa oopperaa. Puheäänen harjoittaja puolestaan tarvitsee puheääniharjoituksia parantaakseen puheensa sointia, eikä laulutunneilla käyminen välttämättä auta puheen parantamisessa.

Äänenharjoittajan tulisi valita tarkoituksenmukainen ääniharjoitus ja tietää, mitä harjoituksella haetaan ja pyrkiä kohti tätä lopputulosta. Jos äänenkäyttö ei yhtään parane ja helpotu harjoituksista, voidaan kysyä, että onko harjoitus tehty oikein tai onko kyseinen harjoitus ylipäänsä edes tarpeellinen. Erityisesti kellojen pitäisi soida, jos harjoitus aiheuttaa kipua tai epämiellyttäviä tunteita kurkussa tai jos harjoituksen jälkeen ääni kuulostaa selvästi huonommalta kuin ennen sitä. Laulun parissa voi joskus huomata, että joku kappale toimii ikään kuin lämmittelyharjoituksena ja avaa äänen. Tällaisia ”äänenavauskappaleita” kannattaa ilman muuta hyödyntää.

Lämmittely-/tekniikkaharjoitusten keston ei tarvitse olla pitkä: 5–10 minuuttia riittää. Jos sinusta tuntuu, ettei ääni ole tässä ajassa ”auennut” eikä toimi kunnolla, voidaan syitä hakea jostain muualta. Syitä voi löytyä mm. ryhtiongelmista, kehon jumeista, hengityksestä tai sitten ihan siitä, miten kyseistä harjoitusta on tehty. Yleensä ääni kaipaa enemmän lämmittelyjä aamusta, kun keho on vielä vähän nukuksissa yön jäljiltä. Voit huomata sen siitä, että ääni on vähän painuksissa aamuisin. Jos puhut paljon työssäsi ja joudut heti aamusta käyttämään pitkäkestoisesti ja/tai voimakkaasti ääntäsi, ääni ja myös koko keho kannattaa lämmitellä hyvin ennen sitä. Muista kuitenkin, että jos haluat kehittää äänenlaatuasi ja esimerkiksi äänesi kestävyyttä, pelkkä lämmittely ei riitä. Äänen kehittämiseen tarvitaan monipuolisia harjoitteita, joita tehdään pitkäkestoisemmin ja riittävän usein.

Kehon lämmittely vrs. äänen lämmittely

Ääntä ”jumpataan” ääniharjoituksilla, mutta koska äänenkäyttö on kokonaisvaltaista, kehomme kunto vaikuttaa siihen hyvin paljon. Jos olet istunut koko päivän paikoillasi, ääni ei välttämättä kulje kunnolla. Kroppa on jumissa, eikä siihen silloin auta kymmenet ääniharjoitukset. Joskus ääni voikin lämmetä sillä, että käy pienellä lenkillä tai jumpassa, eikä tällöin edes välttämättä tarvitse ääniharjoituksia. Eräällä asiakkaallani ääni toimi ilmiömäisesti eri tavalla, kun hän tuli suoraan jumpasta tunnille. Aikaisemmin hitaasti lämmennyt ääni kulki yhtäkkiä todella hienosti ja helposti. Todennäköisesti jumpan seurauksena hengitys pelasi hyvin, keho oli joustava ja kaikki lihakset lämpiminä. Kannattaa siis itsekin kokeilla, mitä juuri sinun äänesi tarvitsee lämmetäkseen: tarvitseeko se pientä jumppasessiota vai aukeaako ääni jollain tietyllä ääniharjoituksella, jonka olet saanut äänenkäytön kouluttajalta.

Tutustu puheäänen lämmittelyharjoitukseen seuraavan videomme kautta:

Seuraava ja viimeinen vinkkimme ilmestyy lähiviikkoina!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: